Tokapelin tekemiseen on myötävaikuttanut 30-vuotinen lukemisen tutkimukseni, missä keskeistä osaa on näytellyt niin kutsuttu Jyväskylä Longitudinal study of Dyslexia. Tutkimuksesta on julkaistu satoja tieteellisiä artikkeleita, jotka kertovat lukemaan oppimista edeltävästä, sen aikaisesta ja jälkeisestä kehityksestä ja oppimisesta.
Tokapelin kehityksessä on käytetty saatavilla olevaa tieteellistä tietoa. Päinvastoin kuin valtaosa lukemisen tukemisesta, se ei keskity peruslukutaitoon, eli siihen, että lukija oppii ääntämään sanat kirjoituksesta. Siihen Ekapeli on hyvä harjoitusmenetelmä (www.lukimat.fi).
Tokapeli harjoittaa yltämään lukemisen päätavoitteeseen: Lukija omaksuisi ymmärtäen tekstin viestin/tiedon, jolloin sitä voidaan hyödyntää elämässä.
Nykymaailmassa suomalaistytöt oppivat hallitsemaan lukemisen päätavoitteen. Sen todistaa PISA-tulos. Heidän saavutuksensa perustuu lukemisen aloittamiseen ja jatkamiseen heti, kun sen em. perustaito on saavutettu. Tytöt aloittavat lukemisen varhain ja useimmat lukevat niin paljon (esim. lukudiplomin ansaitsemisen kannustamana), että pystyvät ”automatisoimaan” lukemisensa jo 2.-3. luokkien aikana. Tästä seuraa, ettei suurin osa kognitiivisesta prosessointikyvystä mene vain lukemisen perusprosesseihin. Näin resurssit ovat käytettävissä tekstin välittämän viestin ymmärtämiseen.
Valitettavasti maailman eniten lukeva kansa – suomalaiset, joista muita suurempi osa lukee esim. päivittäin sanomalehtiä – ei kykene kannustamaan kaikkia poikia lukemaan riittävästi, jotta tavoittaisivat tyttöjen tason. Näin poikien PISA tulokset ovat jääneet maailman kärjestä, päinvastoin kuin tyttöjemme.
Tytöilläkin on opittavaa kriittisen lukutaidon saavuttamisessa, jonka harjoittaminen kuuluu myös Tokapelin perustoimintoihin. Tämän kehityksen on tarkoitus tapahtua jokaisen väitevirkkeen todenperäisyyden toistuvalla arvioinnilla.
Suomessa suuri enemmistö saavuttaa riittävän sujuvan peruslukutaidon ensimmäisen kouluvuoden aikana, kiitos hyvän kouluopetuksen. Silti lukemisen päätavoite jää monelta pojalta saavuttamatta. Sen todistaa tutkimustieto aikuisista (https://lukukeskus.fi/news/aikuisten-lukutaito-vaatii-lisaa-tunnistamista/). Aikuisistakaan ei yli 10% ymmärrä lukemalla edes omaa työsopimustaan. Näin käy todennäköisesti pääosin miehille, jotka eivät ala peruslukutaidon opittuaan lukemaan omaksi nautinnokseen tai edes sanomalehtiä.
Siis hyvät neuvot ovat kalliita mm. siihen, ettei PISA-tulosten heikkeneminen jatkuisi. Erityisesti nyt, kun poikia houkuttelevat pelit vievät heidän aikaansa lukemiselta yhä laajemmin ja mukaansa tempaavimmin keinoin. Lukeminen on välttämätöntä, jotta voi saavuttaa lukemisen perustavoitteen ja oppia tietoa lukemalla. Niinhän pääosa tiedosta opitaan.
Täyden lukutaidon (literacy) saavuttamisen olennaisimpia tieteellisiä perusteita
Tokapeli on rakennettu parhaan tieteellisen tiedon tuella auttamaan täyden lukutaidon saavuttamisessa. Se vaatii vähintään yhtä hyvää tiedon ymmärrystä lukemalla, kuin mihin oppija pystyy puhuttuna.
Täyden lukutaidon opettamisen lisäksi peli koko perusrakenteellaan (jokaisen väitevirkkeen totuudenmukaisuus harkittava) harjoittaa ja motivoi kriittistä suhteutumista teksteihin. Tämä on nykylukijalle entistä arvokkaampi taito, kun vähemmän paikkansa pitävän tiedon tarjonta lisääntyy kaiken aikaa. Eli tavoitteisiin kuuluu myös kriittisen lukutaidon saavuttaminen.
Hyvä lukutaito varmistaa oppimisen koulussa. Siksi Tokapeli-harjoittelu on viety kouluympäristöön, yhteen oppikirjojen lukemisen kanssa. Näin oppikirjojen tärkein tieto opitaan sivutuotteena.
Opettaja harjaantuu terävöittämään opettajuutensa ydinasiaa (=Miten houkutella oppilaat sitoutumaan oppikirjojensa ydinasioiden oppimiseen). Kun sisältöjä laativat useat opetusalan ammattilaiset, niin peliin saadaan sisällöt, jotka toimivat lokaalisti kussakin kieli-, koulu- ja ikäympäristöissä tiedon oppimisen kannalta optimaalisesti.
Oppimisen (mieleen tallentumisen) ydin on toisto. Sen realisoituu, kun oppija sitoutuu opetteluun riittävällä intensiteetillä. Tämä saadaan todennäköisimmin aikaiseksi viihdyttävässä eli pelinomaisessa ympäristössä. Sellaisessa nykylapset ovat yhä enemmän tottuneet aikaansa viettämään. Pelillisiä elementtejä on maksimoitava erityisesti pojille, esim. käyttämällä hyväksi kilpailullisuutta. Kunhan se tehdään niin, että kriteerinä on oman osaamisen lisääntyminen eikä ainakaan pelkästään keskinäinen vertailu.
”Literacy” tutkimus, eli lukutaidon päätavoitteisiin pyrkivä -tutkimus, tunnistaa joukon olennaisia vaatimuksia, joita lukutaidon päätavoitteen saavuttaminen edellyttää. Nämä ovat juurikin niitä asioita, jota PISA mittaa. Vaatimuksia on etenkin tunnistettu sieltä, missä kohteena on oppiminen, erityisesti kouluoppiminen.
Hyvin hallitussa koulujärjestelmässä kouluoppimisen ohjaus tapahtuu siten, että mennään eteenpäin askel askeleelta. Aina niin, että tarvittavat taustatiedot seuraavan askeleen otolle on opittu aiemmin. Siksi nimenomaan koulukonteksti soveltuu erinomaisesti luetun ymmärtämisen harjoitteluun. Lapsen on mahdollista ymmärtää, kun ei haukata kerralla liian suurta palaa. Yksinkertaisin esimerkki tästä on se, että usein uuteen asiaan tutustuessa täytyy ensin hallita ne käsitteet, joiden pohjalta jokin tieto on ymmärrettävissä. Ennen kuin voi oppia kertolaskun, on opittava yhteenlasku tai ennen kuin voi syvemmin oppia maantietoa, täytyy tietää esim. minkälaisia luonnon kokonaisuuksia on olemassa, siis mannerta ja merta, tai maanosia ja maita, niissä kaupunkeja, yksi pääkaupunki jne.
Eri tasoisten käsitteiden ja sanaston oppimisen lisäksi edetään perustasolta metatasolle. Tällöin voidaan pikkuhiljaa saavuttaa kaikki se perustieto ja lopulta oppineisuus, mikä saadaan peruskoulusta yliopistoon ja sen ylikin, kaikki edistämässä tiedon haltuunottoa.
Yksi kirjallisuudessa esiintyvä harjoittelukohde on kuvattavissa ajattelutaitoina. Kokenut opettaja pystyy muotoilemaan väitevirkkeitä niin, että tämäkin puoli tulee huomioiduksi. Tokapeli voi auttaa kaikilla sellaisilla tiedon oppimisen tasoilla, joissa opittavalla asialla voi olla myös visuaalisesti esiin tuotava muoto. Siispä sen laaja-alaisin sovellusala on tietokirjallisuuden pohjalta tapahtuva ydinasioiden oppiminen. Jokaisen tietokirjan sisältä löytyy ydinasiat ja niiden ympäriltä runsaasi kaikilla tavoilla täydentävää materiaalia. Kaiken tämän materiaalin muistiin painaminen ei kuitenkaan yleensä ole välttämätöntä. Yliopisto-opiskelijakin pärjää oppimisen arvioinneissa erinomaisella tasolla ilmankin.
On tärkeä myös tuoda esiin, kuinka Tokapeli perustuu ns. dynaamisen arviointiin. Se antaa mahdollisimman tarkan arvion oppijan kunkin hetkisestä tiedon tasosta, jonka perusteella se ohjautuu joka hetki harjoittamaan samalla jo havaitusta osaamisesta eteenpäin. Se myös sopeutuu kunkin oppijan tietämyksen tallentumisen vauhtiin ja laatuun, jotta oppiminen voi edetä optimaalisesti.
Tokapeli voittaa muut digitaaliset oppimisympäristöt ominaisuusyhdistelmällä, johon kuuluu mm.:
- kieliriippumattomuus
- valmius opettaa tehokkaasti tiedon oppimista lukemalla
- kaikki visuaalisesti esitettävissä oleva tieto voidaan opettaa rajoittamattomasti ja edullisesti
- hyvä saatavuus netistä niin, että sen perusteet, käyttötapa ja näyttöpohja ovat helposti löydettävissä
- tehokkuus, oppimateriaalin keskittyessä kirjoitetun tietomateriaalin ydinasioihin
- oppimisen varmistaminen, oppijalle ja opettajalle annetaan palautetta asian ymmärtämisestä ja tallentumisesta
- pystyy opettamaan ydinasiat, jopa ilman perinteisen tietokirjamuotoisen materiaalin hankintaa
- valmius opettaa edullisesti kaikkialla missä on Android/Apple/Windows digilaitteita (ja nettiyhteys ainakin joskus)
- kaikkein tärkein ominaisuus lienee menetelmän tarjoama ja kannustama mahdollisuus viedä se kaikille maailman peruslukutaitoisille. Vielä tavalla, että se takaa tiedon oppimisen. Tämä tapahtuu, koska peliin voidaan luoda tavoitteen saavuttamista realisoiva menettely kullekin opintojaksolle. Peli tallentaa mittausarvot, joita voidaan käyttää vaikuttavuuden empiiriseen todistamiseen. Oppimista voidaan siis seurata hyvin tarkalla tasolla automaattisesti. Menetelmä voidaan automatisoida vaikuttavuuden validointiin eli muotoon, jolla tutkimus etenee vaivattomasti.
Peliin liittyvä validointitutkimus on aloitettu kahdessa paikassa, jotka edustavat oppijaympäristöinä ja oppijaksosisällöissään ääripäitä: Suomessa ja Sambiassa.
Suomessa 2022-23 tavoitteena on antaa kaikille Suomen ala-asteen opettajille Tokapelin hyväksikäyttömahdollisuus maksutta. Oppilaat pääsisivät harjoittelemaan Tokapelillä ja sen vaikuttavuutta voitaisiin seurata. Tähän mennessä Tokapeliä on pilotoitu Suomessa yhdellä paikkakunnalla (Laukaalla).
Tokapeliä on viety myös Sambian maaseudulle (Kateteen), jossa lukutaito on valitettavan vähäistä tai puuttuu kokonaan. Siellä pelin nimeksi on annettu ComprehensionGame, joka on ulkomailla käytettäväksi tarkoitettu nimike, vaikka sisältö onkin tehty paikalliskielellä (Cinyanja). Siellä sen käyttö on laajenemassa ja etenee parhaillaan käynnissä olevan tutkimuksen muodossa. Ensiksi hyödynnettiin GraphoLearn-peliä (ks. grapholearn.info) lukemisen perustaitojen harjoitteluun ja parhaillaan ComprehensionGamea luetun ymmärtämisen harjoitteluun. Tutkimuksen tuloksista on julkaistu peruslukutaidon oppimista kuvaava osa ja luetun ymmärtämistä koskeva osa on tarkoitus saada julkaistua vuoden 2022 aikana asianmukaisine kirjallisuusviitteineen.
Todettakoon, että Sambian koe kohdistuu siihen suureen joukkoon ihmisiä, joilta puuttuu mahdollisuus saada mistään tietoa, kun ei ole lukutaitoa, eikä edes radiota. Tämä näkyi siinä, ettei tutkimuksemme kohteena olevien 20 perheen tiedossa ollut huhtikuuna 2022 esim. Ukrainan sota eikä sen seuraamuksena uhkaava ruokaturvan menettäminen. Tiedossa ei ollut myöskään odottavan ilmastonmuutoksen aikaansaama vastaava uhka heidän omalla kotiseudullaan. Vaara tulee paikallisen pääruoka aineen – maissin – kasvattamisen vaikeutumisesta. Ennen pitkää se tule olemaan ongelmallista, joten pitäisi alkaa varautumaan vaihtoehtoisten ruuanlähteiden keksinnällä.