Haaste PIRLS- ja PISA-tulosten taustalla
Paljon huomiota herättänyt, yli 10 vuotta jatkunutta 4. luokkalaisten PIRLS– ja 15-vuotiaiden PISA-tulosten laskua on yritetty tulkita ja pysäyttää monella tavalla. Kuitenkin yli 50-vuotisen lukutaitotutkimukseni tulokset viittaavat tulkintaan ja parantamiskeinoihin, joita ei ole julkisuudessa näkynyt.
On tarpeen ymmärtää, mistä PIRLS ja PISA-tulokset kertovat. Ne eivät kerro peruslukutaidosta, jonka opettajat näkevät sujuvana ja tarkkana ääneen lukemisena. Senhän 99% suomalaislapsista oppii jo ensimmäisellä lukukaudella.
PIRLS- ja PISA-tulokset eivät kerro oikeastaan kovinkaan paljon huonosta opetuksestakaan, riittämättömästä opetuspanostuksesta tai opetuksen rahoittamisesta. Enemmänkin ne kertovat siitä, että maailma on muuttunut. Lapset eivät ole enää vuosikymmeneen olleet yhtä kiinnostuneita lukemisesta koulun ulkopuolella kuin aiempina vuosikymmeninä. Sen esim. KARVI on osoittanut liittyvän kouluoppimisen laskuun.
Kiinnostus lukemiseen osoittaa sitä, että lukija ymmärtää lukemansa, mistä lapset, jotka eivät lue voivat jäädä osattomiksi. Vapaa-aikana lukeminen kertoo siitä, että tekstiä ymmärretään. Pakonomaiseksi ja stressaavaksi koulukirjojen lukeminen on muuttunut niillä, joita ei vapaa-ajan lukeminen ole harjoittanut ymmärtämään lukemaansa.
Opetuksen haasteet, varhainen tuki ja ratkaisut
Opetuksesta PIRLS- ja PISA-tulosten lasku kertoo sikäli, ettei monikaan opettaja osaa kertoa oppilaille minkälainen lukeminen johtaa oppikirjojen hyvään lukutaitoon ja niistä oppimiseen koulussa. Peruslukutaito on saatavilla kaikille – myös dyslektikoille – käyttämällä valtion rahoittamaa ilmaista Ekapeliä oikealla tavalla.
Mikäli lapsella on tunnistettavissa oleva peruslukutaidon oppimista koskeva riski, eli vanhemmalla on ollut vakava lukemaan oppimisen vaikeus ja/tai puheen kehitys on lapsella viivästynyt, on Ekapeliä hyvä käyttää. Se näyttää muutamassa minuutissa sen, onko riski todella olemassa. Riskitön lapsi oppii valitsemaan vokaaliäänteen kuultuaan sitä vastaavan kirjaimen Ekapelissä melko välittömästi, jos kokeilee Ekapeliä oikea-aikaisesti, eli juuri ennen kouluun lähtöä. Jos siinä ilmaantuu ongelmia, on välittömään jatkamiseen aihetta. Ongelma hoituu nopeasti, jos lapsi pelaa lyhyesti (alle 20 minuuttia) kerrallaan enemmän kuin kerran päivässä, perättäisinä päivinä alkaen kouluun meno päivästä. Pelaamista on hyvä jatkaa niin pitkään, että lapsi oppii lukemaan yksinkertaisia sanoja. Jos vanhemmat onnistuvat sen jälkeen usuttamaan lasta kaikkein eniten kiinnostavan kirjan lukemiseen, ongelmat on voitettu. Jopa pelkän Aku Ankan lukeminen vie maaliin. Lukemisen jatkaminen saa aikaan myös sen, että lapsi saavuttaa lukutaidon varsinaisen tavoitteen, eli alkaa vaivattomasti ymmärtämään lukemaansa. Sen jälkeen lapsi oppii myös selviämään oppikirjoista luettavista läksyistä stressittä.
Sekä Ekapeliä että sen jälkeen kehittämääni, luetun ymmärtämistä harjoittavaa, ilmaista Tokapeliä suositellaan käytettäväksi kotona, sillä kännykkä ei ole hyväksi koulussa.
Poikien kiinnostuksen herättäminen on tärkeää
Kaikkia ei edes Aku Ankan lukeminen kiinnosta, kun monen mielestä paljon puoleensa vetävämpiäkin harrastuksia on tarjolla. Tyypillisesti etenkin pojilla näitä lukemisen kanssa kilpailijoita ovat digitaaliset pelit. Näille lapsille on hyvä tarjota Tokapeliä jo 2. luokalla. Siellä on tarjolla paljon toisen luokan oppimateriaalin ydinsisältöä. Luetun ymmärtäminen tarkoittaa juuri näiden ydinasioiden mieleen painamista lukemalla. Se on mahdollista, jos oppii tunnistamaan ydinlauseet sen sijaan, että pitäisi joka sanaa tai lausetta yhtä tärkeänä.
Opettajan tärkein opettamisvalmius on auttaa lapsi tunnistamaan läksyteksteistä niiden ydinasiat. Sillä hän tekee oppilaalle palveluksen, jolla on pitkät myönteiset seuraamukset lapsen oppimiselle. Tokapeli voi auttaa myös opettajaa tämän ”opettamisteknologian” ydinasian haltuun ottamisessa. Onhan lukutaidon ydintavoite – tekstin ymmärtäminen – kuitenkin kouluoppimisen kannalta olennaisin taito.
Siinä missä Ekapeli auttaa niitä, joilla on riski kohdata vakavia lukivaikeuksia, Tokapeli harjoittaa niitä, jotka eivät syystä tai toisesta ala lukea kiinnostavia tekstejä koulun ulkopuolella, peruslukutaidon opittuaan. Molemmissa tapauksissa ennalta ehkäisevä pelaaminen tuo varmemmin hyvän tuloksen. Ekapelissä se on koulun alkupäivät (ei ennen) ja Tokapelissä se hetki, kun peruslukutaito on hallussa (ei ennen). Mitä nopeammin ja sitkeämmin, em. perusehtojen täytyttyä, peleillä harjoittelu alkaa, sitä suuremman vaikutuksen se tuottaa. Ko. pelien optimaalinen käyttö mahdollistaa käyttäjälleen valmiuden oppia lukemalla vaivatta tai ainakin stressittä.
Kärjistäen voi sanoa, että luetun ymmärtäminen on valmius, joka on älykkyyttäkin tärkeämpi. Lukemalla löytyy vastaus lähes mihin vain, ainakin nyt käyttöön tullutta keinoälyä hyödyntämällä, mutta ilman luku- ja kirjoitustaitoa siitäkään ei ole hyötyä. Suomen kielessähän luku- ja kirjoitustaito ovat käytännössä miltei samoja, yhtä aikaa opittavia asioita.
